Tee Lordit
ja pelasta Suomi
Mitä voimme oppia Euroviisuista?
Euroviisujen jälkeisessä juhlahumussa on pakko kysyä: mitä olisi
käynyt jos Lordi ei olisikaan voittanut? Jos yhtye ei olisi saanut
yhtä ainuttakaan pistettä vaan pudonnut semifinaalista kuten Islannin
Silvia Night? Luvassa olisi ollut hyytävä
hiljaisuus sekä tuo paljon pelätty kansallinen häpeä. Itse Lordi, joka 'meni sinne munaan
ittensä ja meidät' olisi todenäköisesti saanut hylätä kotimaassa keikkailun pitkäksi aikaa. Kasvottomuudensa ansiosta hänellä olisi onneksi ollut mahdollisuus uuteen yritykseen, mutta tämä ei ikävä kyllä koske muita suomalaisia epäonnistujia.
"Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa" on masentavan osuva kiteytys asenteesta, johon Suomessa usein törmää. Fraasin voisi nykyaikaistaa muotoon 'yrittäminen kaikissa muodoissaan johtaa häpeään ja tuhoon'. Tämä on hälyttävän vahingollinen ajatusmalli, eikä taatusti aja hautaan hyrisevän hyvinvointivaltiomme etua pitkällä tähtäimellä. Jos mielii voittaa, on otettava riski. Mutta riskin ottaminen tuntuu olevan suomalaisille vielä moni verroin vastenmielisempää kuin muiden kansallisuuksien edustajille. Miksi?
Miksi riskin ottaminen pelottaa?
Suomi on pieni maa, ja itsensä munannut tunnetaan pian koko viiden miljoonan hengen kyläyhteisössä. Tämä vie yrittämishalut kaikilta, paitsi niiltä joilla ei ole mitään menetettävää tai joilla on suojanaan naamio kuten Lordilla. Ja mikäli epäonnistuminen vieläpä tapahtuu kansainvälisellä areenalla, on rikos anteeksiantamaton. Mutta jokaista voittoa, onnistumista ja innovaatiota kohden tarvitaan lukuisia epäonnistumisia. Tieteentekijät ja urheilijat ovat sangen perillä tästä, ja oivalluksen soisi leviävän myös bisnes- ja kulttuuripiireihin. Amerikkalainen koulujärjestelmä kaikkine puutteineen onnistuu välittämään kasvateilleen tämän tähdellisen opin - jo peruskoululainen saa kuulla että on parempi antaa kaikkensa ja rysäyttää metsään kuin pelata varman päälle ja hävitä keskinkertaisuuden suohon. Keskinkertaisuus ei kiinnosta ketään. Ja vieläpä kun Suomessa epäonnistuminen tarkoittaa pahimmillaan Kelan verkkoon tipahtamista - eikä kodittomuutta ja nälkäkuolemaa - on maassamme mitä loistavimmat taloudelliset olosuhteet uusien ja yllättävien projektien kehittelyyn.
Tee itse perässä
Olkoon siis Lordin voitto Euroviisuissa esimerkkinä ja vertauskuvana kaikille suomalaisille. Avain voittoon ei ollut yhtyeen musiikki tai näyttävät asut, vaan heidän asenteensa. Eurooppa äänesti voittoon ryhmän ihmisiä jotka tekivät tinkimättömästi omaa juttuaan välittämättä muiden mielipiteistä. Mikäli siis näemme ensi vuoden karsinnoissa lauman hirviömetallibändejä on Lordin sanoma kaikunut kuuroille korville. Mutta nyt, kun Tuonela on jäätynyt ja epäilijät järsivät hiljaa sitä minkä lupasivat syödä Lordin voittaessa, on suomalaisilla ainutlaatuinen tilaisuus nähdä maailma uusin silmin ja unohtaa turha varovaisuus. Tehköön jokainen täysillä ja tosissaan omaa juttuaan, ja mikä tärkeintä - kannustakoon muitakin tekemään samoin. Epäonnistumiset kuuluvat asiaan! Jokainen kapsahdus on tärkeä.
